Tunneälyn ja teknologian törmäyspisteessä

Tunne äly -podcastin uusin jaksopari on nyt kuunneltavissa! Tuoreimpien jaksojen teemana tekoäly ja sen eettisyys. Mitä nyt tulisi tietää? Kuuntele jaksot ja tutustu aiempien jaksojen aiheisiin alta!

Jututamme jokaisessa Tunne äly -podcastin jaksoparissa ajatusjohtajia työelämän trendeistä. Kuuntele ja virittäydy vuoropuheluun tunneälyn ja teknologian törmäyspisteessä. Uusi jaksopari julkaistaan perjantaisin.

Jakso #1: Tehokkuus vai ihmisyys – onko pakko valita?

Podcastin avausjaksossa puhutaan työelämän tehokkuuden ja inhimillisyyden suhteesta. Poissulkevatko ne toisensa? Integratalaista teknologiajohtaja Riku Honkasta jututtaa podin houstina toimiva Miika Hirvonen.

Teknologia toisaalta lupaa paljon tehokkuutta ja helpompia prosesseja, mutta voivatko automaatio ja tekoäly viedä meitä jossain määrin jopa väärään suuntaan? Voiko teknologia vapauttaa resurssejamme luovuuteen vai onko tehokkuuden lisääminen inhimillisyyden loppu?

Tehokkuudesta puhuminen kaipaa uutta näkökulmaa. Sen sijaan että mietitään, mitä kaikkea voidaan tehostaa, pitäisi kysyä, mitä teknologialla halutaan oikeasti saada aikaan. Missä on työn arvo, ja miten teknologia voi tukea sitä? Yrityksillä on tarjolla monia mahdollisuuksia, mutta ratkaisut olisi syytä valita liiketoiminnan ja strategian ehdoilla – ei teknologia edellä.

Kaikkiin tilanteisiin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Generatiivinen tekoäly ei ole ratkaisu kaikkeen, joskus paras valinta voi olla järjestelmien välinen integraatio tai ohjelmistorobotiikka, joka tehostaa jo olemassa olevaa prosessia.

Teknologian hyödyntämisessä tarvitaan myös kriittistä ajattelua. Ymmärrämmekö, millaisiin sääntöihin ratkaisu perustaa päätöksensä – ja millaisia riskejä se tuo mukanaan? Uskaltaisitko itse ulkoistaa päätöksenteon tekoälylle, jos kyse olisi esimerkiksi rekrytoinnista ja tavoitteena monimuotoinen organisaatio?

Jakso #2: Kulunut klisee vai kilpailuetu? Ihmiskeskeinen työelämä

Toisessa jaksossa Miika Hirvosen kanssa on keskustelemassa Solitan henkilöstöjohtaja Outi Sivonen, joka on erikoistunut kulttuurin ja johtamisen kehittämiseen sekä työelämän inhimillistämiseen.

Inhimillinen työelämä tarkoittaa koko elämän mukana oloa arjessa: tunteita, kokemuksia, kohtaamisia ja samalla myös rationaalisuuden puutetta päätöksenteossa. Ihmiskeskeinen työelämä rakentuu ihmiseltä ihmiselle -yhteydestä, jota ei voi kaavioilla tai prosesseilla pakottaa toimimaan. Aina ei tarvita lisää ohjeita, vaan enemmän ymmärrystä.

Konfliktitilanteissakin fokus kannattaa kääntää ihmisestä vuorovaikutukseen. Toista ei tarvitse muuttaa, mutta vuorovaikutusta voi kehittää. Siitä alkaa rakentua psykologisesti turvallinen työyhteisö, jossa uskalletaan sanoa ääneen myös se, mikä ei toimi.

Tekoäly haastaa meidät miettimään uudelleen, mitä on ihmisyys ja missä olemme vahvoilla. Se on tehokas – mutta ei ymmärrä. Se ei tunne arvojamme. Siksi meidän tehtävämme on määrittää, miten käytämme teknologiaa tavalla, joka rakentaa parempaa työelämää ja yhteiskuntaa. Käytetäänkö uusia työkaluja arvojemme mukaisesti, vai viekö tehokkuuden logiikka meitä harhaan?

Inhimillisyyttä voi mitata myös laadullisesti. Esimerkiksi sillä, kuinka moni osallistuu keskusteluun – ja mistä asioista puhutaan. Entä mistä vaietaan? Millaisia konflikteja työpaikalla syntyy? Puhummeko haastavistakin asioista yhdessä, arvostavaan sävyyn ja suoraan?

Jakso #3: Kriisissä keitetty: Johtaako paineessa pomo vai ihminen?

Kriisit tuovat esiin organisaation todellisen luonteen. Mutta mitä tapahtuu, kun paine kasvaa ja tilanne on kaoottinen? Miten hyvä johtajuus ilmenee kriisissä? Integratan Miika Hirvonen keskustelee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskisen kanssa kriisijohtamisesta ja siitä, miten organisaatiot voivat selviytyä ulkoisista kriiseistä.

Kriisitilanteet paljastavat usein johtajan vahvuudet ja heikkoudet. Onko johtaja valmis näyttämään suuntaa vai jääkö organisaatio jumiin epävarmuuteen? Kriisissä johtajan rooli ei ole vain päätöksenteossa, vaan myös siinä, miten hän kommunikoi ja osaa tukea tiimiään. Vahva luottamus, empatia ja aitous auttavat valmistautumaan kriisiin ja luomaan kestävää johtajuutta, joka kantaa myös myrskyisimpinä aikoina.

Miten johtajat voivat kääntää paineen voitokseen ja miten viestintä on tärkeä osa kriisin hallintaa? Kuuntele, miten organisaatiot voivat kehittyä kriisien kautta ja oppia kestävää johtajuutta, joka ei horju edes suurimmissa myrskyissä.

Jakso #4: Rohkeus rikkoa rajoja

Muutoksen johtaminen on yksi työelämän suurimmista haasteista – mutta myös mahdollisuus. Miten uskallus rikkoa rajoja vie organisaatioita eteenpäin ja muuttaa perinteisiä rakenteita? Integratan Miika Hirvonen keskustelee digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija Jussi Luhtaselan kanssa rohkeudesta ja muutoksen johtamisesta.

Muutokset eivät ole helppoja, mutta rohkeat siirrot voivat luoda kokonaan uudenlaista liiketoimintaa ja organisaatiokulttuuria. Jussi jakaa kokemuksiaan siitä, miten Finnairin digitalisaatio-ohjelmassa vanhoja prosesseja muutettiin rohkeasti digitaalisiksi. Mutta mikä on muutosjohtamisen salaisuus? Entä miten rohkeus rikkoa rajoja voi vaikuttaa koko yrityksen kehitykseen?

Tässä jaksossa pohditaan, kuinka organisaatiot voivat kehittyä rohkeiden päätösten kautta ja miksi muutokselle kannattaa antaa tilaa. Rohkeus ei tarkoita vain isojen päätösten tekemistä – se voi olla myös pieniä, mutta merkittäviä askelia, jotka vievät organisaation eteenpäin. Kuuntele, miten rohkea muutos voi luoda yritykselle kilpailuetua ja uusia kasvumahdollisuuksia.

Jakso #5: Tekoäly työkaverina – uhka vai mahdollisuus?

Podcastin viidennessä jaksossa houstimme Miika jututtaa tekoälyasiantuntija Pinja Valkosta tekoälyn hyödyistä, riskeistä ja AI:n käyttöönotosta organisaatioissa. Mitä nyt jo tulisi osata ja kenen vastuulla kouluttaminen on?

Tässä kolme keskeistä pointtia keskustelusta Valkosen kanssa:

• Huolehdi yrityksesi tekoälyosaamisesta. Tekoälymatkalla jo pitkällä olevat organisaatiot ovat perustaneet sisäisiä tekoälyakatemioita ja koulutusohjelmia henkilöstön tekoälytaitojen kehittämiseksi. Lisäksi vertaisoppimisen prosessien on hyvä olla kunnossa: jos joku työntekijä keksii hyvän tavan käyttää tekoälyä, organisaation sisällä tulisi olla selkeä systeemi tiedon jakamiseen ja innovaatioiden skaalaamiseen.
  
• Kokeilemaan pitää päästä itse. Yleispätevät esitykset tekoälystä ovat hyvä lähtökohta, mutta monet tarvitsevat kädestä pitelyä ja esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää juuri heidän tehtävissään. Lisäksi johtajien kannattaa kouluttautua ja kokeilla itse tekoälytyökaluja, jotta he hahmottaisivat, mihin tekoälyä voisi hyödyntää omassa organisaatiossa.

• Strategia ja kokeilut kulkevat käsi kädessä: tekoälystrategia ei synny ilman kokeiluja, ja toisaalta tekoälyä kannattaa käyttää nimenomaan strategisten tavoitteiden tukemiseen. Tärkeintä on aloittaa pienestä ja etsiä työkaluja, jotka auttavat omassa arjessa. Jokaisessa organisaatiossa voi toteuttaa matalan riskin kokeiluja, joista hyödyt ovat nopeasti nähtävillä.

Jakso #6:”En se minä ollut, vaan tekoäly”

Tekoälyteeman toisessa jaksossa äänessä houstin Miikan lisäksi on digitaalisen transformaation konsultti Antti Rantanen. Rantanen herättelee valmistavaa teollisuutta tekoälyyn: alalla on suhtauduttu tekoälyyn jopa arrogantisti, vaikka edelläkävijyys tekoälyn hyödyntämisessä voisi olla selkeä kilpailuetu.

AI on valtava mahdollisuus valmistavan teollisuuden yrityksille ja sitä kannattaa pilotoida aktiivisesti. Ei ole olemassa sellaista funktiota valmistavassa teollisuudessa, joka ei tulisi muuttumaan tekoälyn myötä. Kyseessä on ensimmäinen teknologia, jolta voi kysyä, miten se voi auttaa.

Rantanen puhuu jaksossa myös tekoälyn etiikasta ja sen luotettavuudesta. Ihmisen valvonta on välttämätöntä esimerkiksi tekoälyn pyörittämissä prosesseissa. Jos tekoäly tekee väärän päätökset, et voi syyttää sen kehittäjää.

Yrityksillä ja yhteisöillä on Rantasen mukaan eettinen vastuu kouluttaa kaikki työntekijänsä tekoälyn käyttöön – nopeassakin aikataulussa. Tämän pitäisi olla myös yritysten interesseissä, sillä esimerkiksi datan vuotaminen tekoälytyökaluille on riski. Hän esittää, että myös Suomen valtiolla tulisi olla vastuu kaikkien Suomen kansalaisten kouluttamisessa. Kuuntele rohkeita näkökulmia lisää jaksosta!

Jakso #7: Kun pelkkä palkka ei riitä

Työ ei ole vain työ. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Organisaatiopsykologi ja yrittäjä Jaakko Sahimaa on tutkinut työn merkityksellisyyttä yli vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa harva jaksaa puurtaa vain palkan vuoksi – ja jos jaksaa, ei välttämättä kovin kauaa. Työn ja omien arvojen yhteensopivuus, kokemus siitä, että oma työ vie jotain tärkeää eteenpäin, muodostavat perustan merkityksellisyyden tunteelle.

Mikä sitten tekee työstä merkityksellistä? Mistä pitäisi aloittaa, jos työ tuntuu irralliselta? Voiko organisaation tarkoitus oikeasti resonoida työntekijän arjessa – ja miten se sanoitetaan niin, että se ei jää sanahelinäksi? Entä mitä tapahtuu, jos keskitytään kehittämään vääriä asioita?

Jakso #8: Sitouta tai menetä

Johtaminen on enemmän kuin tavoitteiden asettamista ja palavereita. Goforen Salla Niemelän mukaan vaikuttava johtamisviestintä rakentuu kyvystä suunnata, kuunnella ja kohdata. Ja ennen kaikkea: kyvystä keskustella avoimesti, vaikka lopputulosta ei vielä tiedettäisi.

Miten työyhteisöstä tehdään tila, jossa työntekijöiden aloitteet voivat aidosti muuttaa organisaatiota? Miten monimuotoisuus ja inkluusio näkyvät arjessa tekoina – ei vain puheina? Ja miksi selkeä viestintä voi joskus olla juuri se asia, joka yhdistää hajallaan olevat tiimit?

Kuuntele kaikki jaksot

Jaksot ovat kuunneltavissa (ja katseltavissa) Spotifyssa ja YouTubessa.