Lomapäivät – strategista sijoittelua ja suunnittelua

Lomahan se aina on mielessä – vai onko? Sijoittelemalla lomapäivät strategisesti työntekijä voi saada enemmän lomaa. Lomasuunnittelu on myös työnantajalle tärkeä keino tukea palautumista ja työssä jaksamista. Ota integratalaisen palkka-asiantuntijan vinkit talteen ja suunnittele lomat fiksusti.

Vuosilomien tavoitteena on mahdollistaa riittävä palautuminen, minkä vuoksi lomia suositaan pitämään pidempinä kokonaisuuksina.

Yksinkertaisimmillaan lomapäivien maksimointi tarkoittaa yhtä asiaa: lomat kannattaa sijoittaa arkipyhäviikoille. Kun viikossa on valmiiksi pyhäpäivä, lomapäiviä kuluu vähemmän, mutta vapaa tuntuu pidemmältä. Jos otat perjantain vapaaksi, tuntuu että lomaa on kolme päivää, vaikka sitä on oikeasti vain yksi päivä – se on vain sijoitettu valmiiden vapaapäivien yhteyteen.

Tästä syystä vuoden parhaat lomaviikot löytyvät lähes aina pääsiäisen, juhannuksen ja muiden arkipyhien ympäriltä. Jos viikossa on yleisiä vapaapäiviä, saa pidemmän vapaan sijoittamalla lomapäivänsä sen yhteyteen. 

Teknisesti vuosilomapäiviä ei siis tule ainuttakaan lisää. Mutta tapa, jolla ne sijoittelee, vaikuttaa valtavasti siihen, miltä vapaa tuntuu. Jos omalla alalla kaikilla muillakin on vapaapäivä arkipyhänä, ei yksi ihminen saa yhtään sen enempää vapaata kuin muutkaan pitämällä lomansa sen yhteydessä. Se mitä hän saa, on tunteen siitä että lomaa olisi enemmän. Strategisesti sijoittelemalla!

Arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä. Jos yksi henkilö käyttää kuusi lomapäivää tavalliseen viikkoon ja toinen sijoittaa lomansa arkipyhäviikoille niin, että lomapäiviä kuluu vähemmän, jälkimmäiselle jää enemmän päiviä myöhempään käyttöön. Silloin syntyy tunne pidemmästä lomasta – ja tunnehan on lopulta aika iso osa koko lomailua.

”Tavoitteena pitää lomia pitempinä jaksoina, jotta työntekijä palautuu.”

Lomailu kannattaa aina – tai ainakin näinä päivinä

Moni aloittaa lomansa perinteisesti juhannuksen jälkeen. Riippuen alasta ja työehtosopimuksesta, lomia kannattaa sijoitella jo juhannusviikolle. Juhannusaatto 19.6. ei ole pyhäpäivä, mutta joillakin aloilla se saattaa olla palkallinen vapaapäivä. Jos näin on, sillä viikolla saa viikon loman neljällä lomapäivällä. Jos ei, juhannusviikolla voi saada viikon loman viidellä lomapäivällä kuuden sijaan, sillä juhannuspäivä ei kuluta lomapäiviä.

Myös pyhäinpäivä on aina sellainen lauantai, joka ei kuluta lomapäiviä. Pyhäinpäiväviikolla voi saada viidellä lomapäivällä viikon loman. Tänä vuonna pyhäinpäivä on lauantaina 31.10.

Itsenäisyyspäivä 6.12. on pyhäpäivä, mutta tänä vuonna se osuu sunnuntaille, joten sillä viikolla ei “ylimääräistä” lomaa saa kukaan. Ensi vuonna kannattaa kuitenkin olla tarkkana: itsenäisyyspäivä osuu maanantaille, joten sillä viikolla saa viikon loman vain viidellä lomapäivällä.

Joulu pelaa vuonna 2026 ihan mukavasti lomailijan pussiin. Jouluaatto 24.12. osuu torstaille, joulupäivä perjantaille ja tapaninpäivä lauantaille, joten riippuen oman alan työehtosopimuksesta koko viikon loman voi saada vain kolmella lomapäivällä.

Myös uudenvuodenviikko näyttää tänä vuonna hyvältä: uudenvuodenpäivä 1.1. osuu perjantaille, joten sijoittamalla lomansa sille viikolle voi säästää yhden lomapäivän. Ja jos kurkataan pikkuisen ensi vuoden puolelle, on vuoden ensimmäisellä viikolla keskiviikkona loppiainen. Lomailemalla kaksi päivää maanantaina ja tiistaina voi saada kuusi päivää lomaa uudenvuodenpäivästä lähtien.

Tetris vs. tosielämä

Hyvä, nyt sinulla on lomatetris hallussa! Saman työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät saavat saman verran vuosilomapäiviä, mutta tunne loman pituudesta riippuu siitä, miten päivät sijoittelee. 

Todellisuus on kuitenkin hyvä pitää mielessä: kaikki eivät voi pitää lomiaan juuri silloin kun haluavat. Vaikka lomapäiviä voi sijoitella strategisesti, vuosilomien ajankohdista päättää lopulta aina työnantaja. Työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että lomia myönnetään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti koko henkilöstölle. Lisäksi vuosilomien tarkoituksena on työntekijän palautuminen, minkä vuoksi lomia pyritään yleensä antamaan myös pidempinä yhtäjaksoisina vapaina pelkkien yksittäisten lomapäivien sijaan.

”Vaikka lomapäiviä voi sijoitella strategisesti, vuosilomien ajankohdista päättää lopulta aina työnantaja.”

Katsotaan käytäntöä: Monilla aloilla lomien sijoittelua ohjaa tuotanto, sesonki tai se yksinkertainen tosiasia, että jonkun täytyy olla töissä. Sairaaloiden ja kauppojen on oltava auki, ja palkat pitää laskea joka kuukausi. Lisäksi on otettava huomioon myös kollegoiden lomatoiveet ja joustettava sen mukaan, että kaikki saisivat lomansa reilusti. Lomapyynnön voi aina esittää työnantajalle, mutta työnantaja päättää, voiko pyynnön toteuttaa.

Aidosti enemmän lomapäiviä saa silloin, kun vaihtaa lomarahat vapaaksi. Tämän onnistuminen riippuu työpaikan käytännöistä ja sopimuksista. Kaikilla aloilla mahdollisuutta ei ole, mutta silloin kun on, jotkut kokevat lisävapaan arvokkaammaksi kuin kertakorvauksen tilillä.

Loppuun vielä muistutus: on työnantajan velvollisuus antaa ja työntekijän oikeus saada lainmukaiset lomat, ellei siitä poikkeamiseen ole jotakin erityistä perustetta. Työnantajan täytyy huolehtia, että kaikki työntekijät saavat lomansa pidettyä – olivat ne sitten arkipyhäviikoilla tai eivät.

”Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että lomia annetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.”

---

Lisää tuoreita topikkeja? Liity Integratan kuppikuntaan